Nyt on päivitys viivästynyt pahasti, on ollut kovaa kiirettä, mutta vihdoin kerron hiukan mitä ja mikä tässä on pitänyt miehen kiireisenä. Terveyden puolella ollaan menty taas hitusen eteenpäin. Lääkärikäyntejä on nyt harvennetty ja sainkin seuraavan käyntiajan vasta kahden kuukauden päähän! En ole näin pitkää taukoa lääkärikäynneistä kokenutkaan melkein kolmeen vuoteen. Tuntuu ihan uskomattomalta. Verikokeetkin vasta kuukauden kuluttua.
Mutta siis, Aninkainen akatemia on omalta osaltani ohitse. Päädyin lopettamaan sen pitkän harkinnan jälkeen. Tällä hetkellä minulla ei vain yksinkertaisesti riitä resurssit, aika, eikä jaksaminen uuden ammatin opiskeluun ja sitä kautta mahdollisesti työpaikan vaihtamiseen. Taloudellisesti myös olisi tällä hetkellä mahdotonta aloittaa välittäjän työt. Voisi mennä jopa 6kk ilman palkkaa, eli pitäisi olla säästössä noin 6-12kk palkkaa vastaava summa, jotta saisi pakolliset kulut katettua (vuokra, ruoka, laskut, harrastukset, terveydenhoito yms). Joten päätin, että nyt nautin säännölisistä tuloista ja säännöllisistä työajoista nykyisessä työssäni, jossa olenkin viihtynyt töissä erittäin hyvin.
Minulla kävi vielä niin hienosti, että tarjoutui mahdollisuus kouluttautua uusiin tehtäviin. Olin jo pidempään kyseistä hommaa miettinytkin, eli se kiinnosti kovasti. Tartuin tilaisuuteen ja koulutus alkaa työn ohessa NDT-tarkastajaksi. Olen erittäin innoissani tulevasta ja myös erityisen kiitollinen tarjotusta mahdollisuudesta. NDT-tarkastaja (Nondestructive testing) tarkistaa valmistetut tuotteet ja etsii niistä poikkeamia, esimerkiksi komposiittirakenteista delaminaatioita, vierasmateriaaleja, huokoisuutta tai muita vikoja. Tarkistuksessa käytetään useita erilaisia menetelmiä, esimerkiksi visuaalinen, ultraääni, röntgen, magneettijauhe, pyörrevirtaus ja tunkeumanestetarkistus. Rikkomaton aineenkoetus (NDT-tarkastus) on standardoitua toimintaa, ja NDT:tä suorittaville henkilöille ja laitoksille on oma pätevöinti- ja sertifiointijärjestelmänsä.
Isoja muutoksia on tapahtunut myös asumisen rintamalla. Päätin muuttaa takaisin Jämsään. Työmatka lyheni huomattavasti ja löysin mukavan asunnon. Nyt sain paljon kaipaamani oman saunan! Viihdyin Tampereella hyvin ja oli hiukan haikeaa sieltä lähteä, mutta olen ollut ratkaisuun erittäin tyytyväinen. Muutossa en olisi pärjännyt ilman ystävien sekä läheisten apua, suuri kiitos taas kerran teille ystävät ja toveri, olette korvaamattomia! Nyt lähden rauhassa rakentamaan tulevaisuuttani nykyisessä työpaikassani Patrialla. Täytin juuri 26 vuotta, joten jos terveyttä riittää, on vielä työelämässä laskennallisesti noin 41 vuotta jäljellä eli tässä ei ole mikään hoppu. Haluan ehdottomasti katsoa mitä tämä uuteen tehtävään kouluttautuminen tuo tullessaan. Voihan olla, että tilanteet ovat viiden vuoden päästä ihan erilaiset ja sitten katsotaan taas tilannetta uudestaan, mutta nyt tuntuu oikealta päätökseltä jatkaa nykyisessä työpaikassa ja kehittää itseäni kohti tarkastajan tehtäviä. En ole päätöstäni katunut päivääkään.
Taudin suhteen tosiaan DLI-hoidoit ovat nyt lopetettu (DLI = Luovuttajaperäiset lymfosyytti tiputukset) kun käänteishyljintäoireet alkoivat. Tämä on hyvä asia ja käänteishyljintää näillä infuusioilla hiukan toivottiinkin. Itse oireet olivat lievä ihottuma sekä maksa-arvojen nousu. Maksa-arvot (P-alat) nousivatkin aina 500 asti (viitearvot P-alat <50). Sitten aloitettiin korkea-annoskortisoni, joka olikin hurjaa aikaa. Paino nousi noin 7-8 kg. Nyt on onneksi kortisonikuuri saatu lopetettua ja maksa-arvot normalisoitua. Tällä hetkellä menee hydrokortisoni, koska tuo kortisonikuuri lamautti kehoin oman kortisolin tuotannon ja tuo hydrokortisoni on lähimpänä kehon omaa kortisolia. Tästä ei tule samanlaisia sivuvaikutuksia kun kortisonista. Onneksi.
Kuntosalilla en ole päässyt käymään. Tosiaan kun muutin takaisin Jämsään, jouduin perumaan jäsenyyteni Tampereen kuntosalille, mutta tarkoitus on aloittaa täällä kuntosaliharjoittelu, kunhan tässä kerkiää. Vielä muuton jäljiltä pitänyt asioiden hoitaminen ja asunnon kuntoon laitto kiireisenä. Siinä ohessa sitten töissäkäynti. Tässä kuussa muuten teen jo neljää päivää viikossa töitä ja huhtikuun alusta sitten täyttä viikkoa! Viikonlopuillekin on löytynyt aina hommia, joten ei ole tylsyys päässyt iskemään.
Frisbeegolfkauden olen avannut tänään 27.3.2019 Lamminsuon radalla. Heittoalustat ovat sulat ja kentällä pääsee kulkemaan hyvin. Jäätä on vielä sekä lunta, mutta ei ole upottavaa ja luntakin on aika vähän. Kyllä teki hyvää päästä heittämään pitkästä aikaa ja keli sekä seura olivat hyviä. Odotan tätä kautta innolla, sillä tavoitteet ovat kovat ja tulosta pitäisi ruveta syntymään. Vuodelle 2020 tavoitteena on nimittäin ratingin nostaminen >900 ja siihen saa jo putit osua sekä avaukset olla kohdillaan.
Paikallislehdestä (Jämsän Seutu) otettiin yhteyttä ja kysyttiin olisinko kiinnostunut antamaan haastattelua aiheesta "vakavasta sairaudesta kertominen" ja minähän tietysti olin heti mukana. Juttu tehtiin ja julkaistiin Jämsän Seudussa sekä Aamulehdessä.Olen päättänyt, että jos kokemuksistani kertomalla voin auttaa edes yhtä ihmistä niin sen teen. Jos joku kokee saavansa tarinastani ja kokemuksistani jotakin positiivista energiaa tai tietoa, niin erittäin mielelläni kerron aiheesta. On myös tärkeätä tuoda julki, miten monenlaisia syöpiä on ja aiheesta saa keskustella, se ei ole mikään kuolemantuomio aina, eikä varsinkaan vain yksi tauti.
Itse koen tärkeäksi kertoa asioista, joita varmasti moni sairastunut miettii. Puhutaan asioista niin kuin ne on. Mikään asia ei muutu tai tule kuulluksi jos asioista ei puhuta. Suomalaiset ovat aika "olettavaista" kansaa. Usein oletetaan asioita ja odotetaan vastapuolen tajuavan asioita ilman, että tarvitsee puhua tai sanoa mitään. Tässä on suomalaisilla minusta parantamisen varaa ja osittain tämä varmasti luo sellaisen "jörökansan" kuvan. Ei uskalleta tai viitsitä tai kehdata sanoa asioita ääneen. Ihan pienet asiat arjessa voivat tehdä isoja muutoksia ilmapiirissä. Sano aamulla työkaverille "huomenta". Sano kaupassa kassahenkilölle "päivää" ja "kiitos". Kysy puolisoltasi/ystävältäsi "kuinka voit?" Tai "mitä kuuluu?"
Ole aidosti kiinnostunut mitä ihmisille ympärilläsi kuuluu ja kuinka he voivat. Ole valmis auttamaan kykyjesi mukaan. Yritetään ajatella ennemmin optimistisesti kuin pessimistisesti. Olen huomannut, että positiivisella ajattelulla on suuri voima ja huomaamattasi optimismi tarttuu ympärillä oleviin ihmisiin sekä luot samalla hyvää ilmapiiria, joka on aina hyväksi.
Moikataan kun tavataan!
-Mikko
